Kunnallisten peruspalvelujen lisäksi, lähes kaikissa vaalitilaisuuksissa, eläkeläisten kurja kohtelu puhututtaa. Päättyvän vaalikauden osalta jää saldoksi kireä verotus, pohjaosan leikkaus, taitettu indeksi, kehno kansaneläkeindeksi ja eläkkeiden olemattomat tasokorotukset. Rahat on ohjattu muualle, ensisijaisesti hyvätuloisille veronkevennyksinä.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Eläkeläiset eivät kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi heitä verotetaan raskaammin kuin palkansaajia, miksi indeksi leikkaa eläkkeen ostovoimaa joka kuukausi ja miksi kansaneläke on jopa alle 500 €/kk. Näin se vaan oikeassa elämässä on. Eläkeläiset ja pienituloiset on unohdettu. Ei ihme, että äänestäjien luottamus horjuu. Neljä vuotta ilmassa roikkuvat lupaukset eivät riitä.

Tarvitaan tekoja. Tarvitaan puheiden mukaisia tekoja. Jos pitää tärkeänä eläkeläisten aseman parantamista, kansanedustajan on myös äänestettävä asioiden kohentumisen puolesta. Näin eivät kaikki ole toimineet. Puheet ja teot ovat olleet vahvassa ristiriidassa keskenään.