<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tämän aamuinen ESS toteaa pääkirjoituksessaan: ”Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallitus on aloittanut taipaleensa niin hyvän talouskehityksen siivittämänä, että sitä itseäänkin näyttää hieman hirvittävän. Toimikautensa menokehyksiä määritellessään se katsoikin parhaaksi tarttua jarrukahvaan.” Maltti on toki paikallaan, suunta on oikea ja hallitus on aivan oikein tarttunut ensimmäisenä selvästi tärkeimpiin kohteisiin.

 

Vaalilupauksia on kuitenkin annettu ja niitä on lunastettava. Muuten luottamus horjuu. Äänestäjien on vaikea käsittää, miksei rahaa jaeta tarvitseville, vaikka sitä tuntuu valtion kukkaroissa olevan. Vaalikauden liikkumavaraksi arvioitua 3,2 miljardia ei nyt panna liikkeelle vaan painopistettä siirrettiin vaalikauden loppuvuosiin. Taloudessa on nähtävissä selviä ylikuumenemisen merkkejä ja hyviä aikoja seuraavat aina vähemmän hyvät. 1980-luvun lopun kulutusjuhlien päättymisen jälkeisen laman kurimusta ei haluta kokea toista kertaa.

 

Lapsia hallitusohjelma muistaa ja se on hyvä. Lapsilisiä nostetaan kolmannesta lapsesta alkaen kymmenellä eurolla kuukaudessa vuoden 2009 alusta. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan kymmenellä eurolla kuukaudessa ensi vuoden alusta. Äitiys- ja vanhempainpäivärahaa nostetaan työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alusta. Osittainen hoitoraha nousee 90 euroon kuukaudessa vuoden 2010 alusta. Samalla yrittäjät saavat oikeuden osittaiseen hoitorahaan. Isyysvapaata pidennetään kahdella viikolla. Kotihoidon tukea nostetaan 20 eurolla kuukaudessa vuoden 2009 alusta ja yksityisen hoidon tuki nostetaan 160 euroon kuukaudessa.

 

Oikean suuntaisia päätöksiä, mutta kovin niukasti on jaettu. Ensimmäisen ja toisen lapsen lapsilisää ei luvata korottaa, eikä lapsilisän reaaliarvo edelleenkään lähesty vuoden 1995 alun tasoa. Lapsilisiä ei myöskään luvata sitoa indeksiin, kuten hallituspuolueista kokoomus ja rkp vaalien alla lupasivat. Myöskään kotihoidon tukea ei luvata sitoa indeksiin. Niinpä niin. Niukkaan hyvään on tässä vaiheessa tyytyminen.