Kesälomasta ei vielä ole tietoakaan, mutta kesämieli pyrkii pintaan. Perheemme sunnuntaiaamun kahvihetkeä ilahdutti sorsapariskunta, joka pöllähti kuin viime kevään muistojen voimasta pihamaallemme. Muutama pullanmuru meiltä irtosi palkinnoksi hellyyttävästä kaakatuksesta. Varma kevään merkki on myös oravat, jotka ovat löytäneet takapihamme pähkinäkupit. Kaksi tiineenä olevaa oravanaarasta taistelevat kiihkeästi reviireistään. Kesän mittaan ne tulevat kyllä jälleen sopeutumaan poikasineen samoille ruokakupeille sulassa suvussa – kyllä pähkinöitä riittää. Jään innolla odottamaan siilien heräämistä.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />